FRUSH

Elina Hiltunen

Elina Hiltunen

Futuristi Elina Hiltunen on koulutukseltaan kemian diplomi-insinööri ja kauppatieteiden tohtori. Hän on  erikoistunut tulevaisuuden ennakointiin ja heikkoihin signaaleihin, joiden parissa hän on tehnyt työtä vuodesta 1998 alkaen. Hiltunen väitteli vuonna 2010 Aalto yliopiston kauppakorkeakoululle aiheesta ”Heikot signaalit organisaation tulevaisuusoppimisessa”. Hiltunen on tulevaisuuskonsultointiin keskittyvän What’s Next Consulting Oy:n perustaja ja toimitusjohtaja. Hän on myös  Tiedettä Tytöille hankkeen perustaja.

Kokemusta ennakoinnin parista Hiltunen on myös hankkinut Tulevaisuuden tutkimuskeskuksesta, Finprosta sekä Nokiasta strategiaosaston ennakointitiimistä. Hiltunen on työskennellyt myös Aalto yliopistossa, Taiteen ja Suunnittelun korkeakoulussa professorin sijaisena (vuonna 2013).

Hiltunen on aktiivinen luennoija sekä kotimaassa että ulkomailla. Hän on myös kirjoittanut paljon sekä akateemisia että “populaariartikkeleja” (ainakin yli 200) sekä suomalaisissa että ulkomaisissa lehdissä. Hiltunen on toiminut/toimii kolumnistina mm. Mikrobitissä, Tekniikan Maailmassa, YLEn Prisma studion blogissa, TalousSanomissa, Talouselämässä, Wiredissä (UK), Blue Wingsissä, Jade-lehdessä ja INS-lehdessä. Hiltunen toimii myös YLEn Prisma tiedeohjelmassa vakioasiantuntijavieraana.

Hiltusen kirja: Matkaopas tulevaisuuteen, joka keskittyy strategiseen ennakointiin, julkaistiin Talentumin kustantamana keväällä 2012. Kirja on julkaistu myös englannin kielisenä nimellä Foresight and Innovation: How  Companies are Coping with the Future?  Teknoelämää 2035- Miten teknologia muuttaa tulevaisuuttamme? kirjan Hiltunen kirjoitti miehensä Kari Hiltusen kanssa. Talentum julkaisi kirjan vuonna 2014. Kirja on julkaistu englanniksi nimellä Technolife 2035- How is Technology Changing our Future? Hiltusen uusin businesskirja, Mitä tulevaisuuden asiakas haluaa- trendit ja ilmiöt,  ilmestyi 2017 Docendon kustantamana. Kirja käy läpi 18 kuluttajatrendiä ja 10 megatrendiä sekä työkaluja niiden käyttöön organisaatiossa. Busineskirjojen lisäksi Elina on julkaissut virkkaus- ja lasten ohjelmointikirjoja.

Vapaa-aikaansa Hiltunen viettää perheensä ja koiralaumansa kanssa.

Lue Elina Hiltusen blogikirjoitus – Simppeliä matematiikkaa: tällä menolla resurssit maailmassa eivät riitä kasvavalle väestölle >>

Lue lisää >>

 

Ohjelman aikataulu >>

Ohjelmainfo >>

 

 

Posted by FRUSH in Puheenvuorot

Sirpa Pietikäinen

Puheenvuoro: Miten EU edistää ja rahoittaa kiertotaloutta?

FRUSH-tapahtumassa 19.9.2018, suomeksi ja englanniksi.

  • Euroopan parlamentin jäsen (MEP)
  • Sisämarkkina- ja kuluttajansuojavaliokunnan varapuheenjohtaja
  • Talous- ja raha-asioiden valiokunnan varajäsen
  • Naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunnan varajäsen
  • GlobeEU-ryhmän puheenjohtaja
  • Kone Oyj:n hallituksen jäsen
  • Fortumin neuvottelukunnan jäsen
  • Lammin säästöpankki, hallituksen jäsen
  • Viherympäristöliitto ry. puheenjohtaja
  • Kansanvalistusseuran hallintoneuvoston puheenjohtaja
  • Koneen säätiö, Saaren kartanon johtokunnan puheenjohtaja
  • Kirkon Ulkomaanavun hallituksen jäsen
  • Muistiliitto r.y (Alzheimer-keskusliitto), liittovaltuuston varapuheenjohtaja

Lue Sirpa Pietikäisen blogikirjoitus – Resurssitehokas tulevaisuus >

Lue lisää Sirpa Pietikäisen omilta sivuilta >

 

 

 

 

 

Posted by FRUSH in FRUSH 2018, Puheenvuorot
Sitra & Kasvupaja

Sitra & Kasvupaja

Puheenvuorossa: Kiertotalouden asiantuntija Nani Pajunen

Sitran Kasvupaja FRUSH-tapahtumassa 19.9.2018.

Lue lisää >>

 

Tulevaisuus on joukkuelaji

Suuria uudistuksia kukaan ei tee yksin. Siksi sytymme innostuneesta yhdessä tekemisestä. Kun suunta on yhteinen, jokaiselle löytyy oma tärkeä pelipaikka. Tässä kuviossa hallinnolla ja virkamiehillä on oma roolinsa, tutkijoilla, taiteilijoilla ja yrityksillä omansa ja joukkueen makkaranpaistajallakin omansa. Jokainen teko, jokainen päätös vie tulevaisuuteen.

Paras tulos syntyy, kun oikeat ihmiset ja organisaatiot löytävät toisensa. Vain näin uudistuminen onnistuu.

Uudistumisen edellytysten rakentaja

Suomi, joka menestyy kestävän hyvinvoinnin edelläkävijänä, on yhteinen intohimomme – ja kyllä, otamme visiomme ihan tosissaan ja teemme työtä sen eteen kaikin keinoin.

Tekemisemme perustuu tietoon ja näkemykseen. Keski-ikäisenä, ketteränä tulevaisuustalona meillä on käytössämme monipuolinen työkalupakki muutostarpeiden tunnistamiseen ja muutosten toteuttamiseen.

Roolimme tulevaisuustalona on erityisesti rakentaa uudistumisen edellytyksiä, kirittää muutokseen ja punoa yhteistyökuvioita. Käytännössä Sitra tutkii, selvittää, kokeilee ja kehittää toimintamalleja esimerkiksi julkisen hallinnon tueksi – tiiviissä yhteistyössä muiden vastuullisten toimijoiden kanssa.

Yhdistävä tekijä kaikessa tekemisessämme on tulevaisuusnäkökulma, jonka kautta peilaamme kehittymistarpeita.

Sitran tulevaisuustyön taustalla on vahva visio siitä, että Suomi menestyy kestävän hyvinvoinnin edelläkävijänä. Kestävällä hyvinvoinnilla tarkoitamme kokonaisvaltaisesti hyvää elämää, joka rakentuu niin sosiaalisesti, ekologisesti kuin taloudellisestikin järkevälle pohjalle. Sitä leimaa pitkäjänteisyys ja ylisukupolvisuus, mutta se tarkoittaa hyvinvointia myös tänään, ei vasta vuosien päästä.

Kestävä hyvinvointi on hyvän elämän tavoittelua maapallon kantokyvyn rajoissa – tässä, nyt ja tulevaisuudessa.

Strategia on valintoja

Visio johtaa tulokselliseen toimintaan vain, jos valinnat osuvat nappiin. Sitran omassa työssä megatrendien haasteet ja vision viitoittama suunta on purettu kolmeksi strategiseksi teemaksi. Nämä kolme teemaa ovat valintoja, jotka olemme tehneet pohtien omia resurssejamme ja parasta panosta, jonka voimme kestävän hyvinvoinnin edistämiseksi Suomessa antaa.

Teemoistamme Uudistumiskyky vahvistaa suomalaisen yhteiskunnan uudistumiskykyä ja -halua hyvinvoinnin edellytyksenä ja suomalaisen yhteiskunnan kilpailuvalttina. Hiilineutraali kiertotalous rakentaa muun muassa kiertotalouteen pohjaavaa arkea, jossa hyvinvointi ei perustu ylikulutukseen tai fossiilisiin polttoaineisiin. Uusi työelämä ja kestävä talous puolestaan edistää työn ja talouden uusien ratkaisujen löytämistä, kokeilua ja käyttöönottoa.

Riippumattomuuden salaisuus

Sitran toiminta rahoitetaan eduskunnan aikoinaan lahjoittaman peruspääoman tuottojen turvin. Sitrasta annetun lain mukaan nämä varat on sijoitettava tuottavasti ja turvallisesti.

Sitran peruspääoman tuotto vaihtelee, mutta keskimäärin se on noin 30 miljoonaa euroa vuodessa. Summa ei ole valtion kokonaistaloudessa kovinkaan suuri, mutta viisaasti kohdistettuna sillä on mahdollista saavuttaa suomalaisille edelläkävijyyttä, joka lisää hyvinvointia ja tuottaa uutta liiketoimintaa. Sitra on 30 miljoonan euron investointi tulevaisuuteen, joka vuosi.

Toinen tärkeä avain riippumattomuuteen on se, että Sitra on eduskunnan alainen. Ei kulloinkin vallassa olevan hallituksen, ei yhden tietyn puolueen tai suuntauksen alainen, vaan koko eduskunnan.

Oman rahoituksen turvin sitralaista tulevaisuustyötä tehdään pitkäjänteisesti, tietoon ja näkemykseen pohjaten.

Sitra oli aikoinaan eduskunnan lahja 50-vuotiaalle itsenäiselle Suomelle. Riippumattoman rahaston tehtävä on luodata tulevaisuutta sekä edistää talouden määrällistä ja laadullista kasvua.

Lue lisää Sitran sivuilta >>

Sitra palkittiin maailman johtavana kiertotaloustoimijana >>

 

 

Ohjelman aikataulu >>

 

 

 

 

Posted by FRUSH in FRUSH 2018, Puheenvuorot

Innovaatiotyöpaja

Innovaatiotyöpaja järjestetään to 12.10 klo 9-11.

Innovaatiotyöpajassa opiskelijat, yrittäjät ja tutkijat ideoivat yhdessä uutta liiketoimintaa kiertotalouden ympärille. Työpaja tarjoaa yrittäjälle mahdollisuuden käyttää opiskelijoiden tuoreita ajatuksia oman uuden liikeidean testaamiseen ja/tai olemassa olevan tuotteen tai palvelun jatkokehittelyyn. Innovaatiotyöpajaan voi osallistua myös ilman omaa liikeideaa.

Jos haluat lisätietoja Innovaatiotyöpajasta tai ilmoittaa oman ideasi jo etukäteen pohdittavaksi, laita viestiä info@frush.fi – ja olemme yhteydessä.

Fasilitaattoreina HAMKin asiantuntijat: Kirsi Sippola ja Laura Vainio

 

 

Ohjelman aikataulu >>

Ohjelmainfo >>

 

 

 

 

 

Posted by FRUSH in Työpajat
Sirpa Pietikäinen – Resurssitehokas tulevaisuus

Sirpa Pietikäinen – Resurssitehokas tulevaisuus

Tulevaisuuden strategioiden hiomisen tulisi aina lähteä realistisista ennusteista. Reunaehdot määrittävät sitä, mihin meidän tulisi pyrkiä. Tästä näkökulmasta cleantechille ja siihen kiinteästi linkittyvälle resurssitehokkuudelle voi vain povata vahvaa kasvu-uraa: jo tällä hetkellä kulutamme 1,5 maapallon verran resursseja joka ikinen vuosi. Saman tahdin jatkuessa kuluttaisimme vuoteen 2050 tultaessa 4,5 maapallon verran luonnonresursseja.

Yrityksillä on käytössään monia sofistikoituneita työkaluja, joilla mitata asiakkaidensa toiveita ja mielihaluja. Tuotekehittelyä ohjaavat valistuneet arviot siitä, millaisia tulevaisuuden asiakkaan tarpeet saattaisivat olla. Hyvä johto analysoi tulevaisuuden trendit ja tuottaa tiedon pohjalta toimivat ratkaisut asiakkailleen. Resurssiniukkaan aikaan siirtyminen vaikuttaa väistämättä myös tulevaisuuden toiveisiin, preferensseihin ja tarpeisiin.

Resurssitehokkuuden keskeinen rooli Euroopan talouskasvun määrittäjänä on yksi tämän vuoden keskeisistä teemoista EU:ssa. Viime heinäkuussa täysistunnossa hyväksyttiin laatimani mietintö kiertotalouden askelmerkeistä ja komissio julkaisi pitkälti parlamentin toiveisiin perustuvan kiertotalouspaketin viime vuoden lopulla. Resurssitehokkuuden taloudellinen ja työllistävä vaikutus on merkittävä: jos pystymme parantamaan resurssitehokkuutta 30 prosentilla vuoteen 2030 mennessä, luo se Eurooppaan jopa kaksi miljoonaa uutta työpaikkaa ja kohentaa bruttokansantuotettamme prosentin. McKinsey arvioi, että resurssitehokkuuden täytäntöönpano loisi kuluttajille, yrityksille ja julkisyhteisöille jopa 600 miljardin euron säästöt.

Tuotannon ja toiminnan mallimme sekä niitä määrittävä lainsäädäntö ja toimintakulttuuri ovat syntyneet lineaarisen mallin tarpeisiin. Muutos ei tapahdu itsestään, se tarvitsee tuekseen uudenlaiset pelisäännöt. Uusien sääntöjen tulee tukea resurssitehokasta kiertotaloutta, jossa jätettä ei synny, vaan vanhat tuotteet ovat tuunattavissa, korjattavissa ja kierrätettävissä.

Valtaosaltaan resurssien tehokkaammassa käytössä on kysymys tuotesuunnittelusta ja materiaalivalinnoista. Avainroolissa on näitä koskevien sääntöjen muuttaminen. Tuotteen uudelleenkäyttämistä helpottamaan voitaisiin suunnitella esimerkiksi niin kutsuttu tuotepassi, josta löytyisi tiedot tuotteen sisältämistä eri materiaaleista ja mahdollisista vaarallisista aineista. Yksi keskeisistä tuotesuunnittelua koskevista lainsäädännöistä on EU:n ekosuunnitteludirektiivi, joka tulisi päivittää koskemaan kierrätettävyyteen liittyviä kriteereitä sekä laajentaa koskemaan suurinta osaa tuotteista.

Tuotesuunnittelua ja jätteiden kierrätystä koskevien sääntöjen muutoksen lisäksi keskeisiä ovat myös selkeät mittarit kehityksen seuraamiseksi, ympäristölle haitallisten tukien karsiminen, tutkimus- ja tuotekehityspanostus sekä resurssitehokkaiden ratkaisujen suosiminen julkisissa hankinnoissa.

Itse asiassa meillä suomalaisilla on hyvät mahdollisuudet luoda tällaista uutta kasvua – ja sitä kautta työpaikkoja ja verotuloja. Jo nyt meillä on äärimmäisen hyvää ja kilpailukykyistä osaamista juuri cleantechin ja biotalouden saralla. Eräiden arvioiden mukaan Suomi voisi jopa tuplata biotaloutensa arvon vuoteen 2030 tultaessa. Tämä vaatii kuitenkin tietoisen poliittisen panostuksen – erityisesti koulutuksen ja tutkimuksen puolella.

Sirpa Pietikäinen
Europarlamentaarikko

 

Ohjelman aikataulu >>

Ohjelmainfo >>

 

 

 

 

Posted by FRUSH in Blogikirjoitukset
Tekes

Tekes

Tekes palvelee suomalaisen elinkeinoelämän ja tutkimuksen uudistumista

Puheenvuoro:
Tietoisku rahoituksen hakijalle – Pasi Viitanen, asiantuntija, Tekes.
Innovaatiorahoituskeskus Tekes on yritysten, yliopistojen, korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten haastavien tutkimus- ja kehitysprojektien ja innovaatiotoiminnan rahoittaja ja aktivoija.

 

 

 

 

Posted by FRUSH in Puheenvuorot
Harri Mattila – Tulevaisuus on jo alkanut

Harri Mattila – Tulevaisuus on jo alkanut

Olen viimeisen kolmen vuoden ajan saanut perehtyä kiertotalouden etenemiseen eri yhteyksissä. On ollut lukuisa määrä alueellisia ja kansallisia seminaareja ja kokouksia sekä kansainvälisiä konferensseja, joissa talouden uutta rakennetta on pohdittu jokaisesta mahdollisesta näkökulmasta.

Kansainvälisistä tapahtumista viimeisimpinä pitää mainita Brysselissä maaliskuussa järjestetty laaja konferenssi, jossa katsottiin EU:n kiertotalousohjelman etenemistä sen ensimmäisen vuoden ajalta. Ja toinen mainitsemisen arvoinen on kesäkuun alussa Helsingissä järjestetty World Circular Economy Forum, jossa oli selkeästi ’tekemisen meininki’. Edellisessä tilaisuudessa oli noin 700 osallistujaa ja jälkimmäisessä yli kaksinkertainen määrä.

Ensimmäinen selkeä havainto kaikista kiertotalouden tilaisuuksista kertoo, että vähitellen alamme ymmärtää uuden talouden mullistavan maailman. Alussa – ja osin vieläkin – ihmiset ymmärsivät kiertotaloudella yksinkertaisesti jätteiden kierrättämistä ja ehkä kirpputorien kaltaista toimintaa. Molemmat kyllä ovat osa kiertotaloutta. Mutta vain osa. Kiertotalous lähtee jo eri tuotteiden ja palvelujen ideoinnista ja suunnittelusta. Maailman raaka-aine varannot eivät riitä menneen ajan kulutustottumuksiin. Jokaisessa suunnitteluprosessissa pitää ottaa huomioon tuotteiden ja materiaalien elinkaari kokonaisuudessaan.

Kun suunnitellaan uusi kahvikuppi, suunnittelijan pitää pohtia, mitä se kuppi tekee tai mihin sen materiaali käytetään, kun se ei enää palvele kahvinjuojaa. Kun suunnitellaan tiestöä, parkkipaikkoja, katuverkkoa ja kulkuneuvoja, suunnittelijoiden pitää pohtia, miten maailma ja ihmisten elintavat muuttuvat, kun auton omistamisen sijaan halutaankin ostaa vain se matka paikasta A paikkaan B.

Toinen selkeä havainto on muutoksen nopeus. Maailma menee huikeaa vauhtia kohti uutta talousajattelua. On itse asiassa aika hämmästyttävää, kuinka myöhään kiertotalouteen on herätty. Maailman raaka-ainevarantojen niukkuudesta on puhuttu jo vuosikymmeniä, väestönkasvu on ollut tiedossa ja kaatopaikat ovat pullistelleet kaikkialla.

Nyt, kun talousajattelun muutos on käynnistynyt, vauhti vain kiihtyy.

Suomi haluaa World Circular Economy Forumissa kuultujen puheiden mukaan olla maailman ykkönen kiertotalouden omaksumisessa. Jos näin todella halutaan, meidän kaikkien on toimittava. Nyt. Ykköseksi pyrkiviä on runsaasti. Eikä ihme, sillä kyse on kokonaan uudesta taloudesta – siis miljardeista ja taas miljardeista euroista, dollareista, jeneistä ja ruplista.

Muutos lähtee siis ideoista ja suunnittelusta. FRUSH-tapahtuma on yksi työkalu suomalaisen kiertotalouden edistämisessä. Lokakuun 11.-12. päivinä HAMK:n Forssan kampuksella on mahdollisuus esitellä oma ideansa, omaa osaamistaan tai jo valmista kasvuyritystään rahoittajille, muille startupeille, tutkijoille ja muille asiantuntijoille. Tapahtuman tarkoituksena on kiihdyttää Suomen tietä kohti kestävää taloutta.

Talouden uusi tulevaisuus on jo alkanut. Uudet ideat ja nopeus ovat nyt ratkaisevia. Rohkeasti liikkeelle ja verkottumaan!

Harri Mattila
Dosentti, TkT
tutkijayliopettaja, HAMK, Biotalouden tutkimusyksikkö

 

Ohjelman aikataulu >>

Ohjelmainfo >>

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Posted by FRUSH in Blogikirjoitukset

Pitsaustyöpaja

Pitsaustyöpaja järjestetään tapahtuman ensimmäisenä päivänä 11.10.17 klo 10.00.

Työpajassa työstetään omasta ideasta vaikuttava kertomus ja myyntipuhe.

Työpajan ohjelma:

  • Alustus kertomuksesta ja myyntipuheesta
  • Myyntipuheen työstäminen ja harjoittelu: tiivistelmä, tarve, ratkaisu, hyödyt, kilpailuetu ja yhteistyöehdotus
  • Myyntipuheiden pitäminen
  • Palautteen antaminen

Kehittäjät: Vesa Tuomela, yrittäjyyden lehtori. Jukka Raitanen, suunnittelija työelämäpalvelut. Timo Kärkkäinen DI, MBA, yrityskehittäjä.

 

pitsaus (ark.) (engl. pitching) idean esittely rahoittajille; Kielitoimiston ehdotus suomalaiseksi vastineeksi ideamyynti (~ ideanmyynti)

 

Tutustu FRUSHED-pitsauskilpailu ke 11.10.17 klo 14.30 >>

 

Ohjelman aikataulu >>

Ohjelmainfo >>

 

 

 

 

Posted by FRUSH in Työpajat