Blogikirjoitukset

Pasi Kaskinen – Digitalisaatiolla vauhtia tehokkaampaan jätehuoltoon ja parempaan asiakaskokemukseen

Pasi Kaskinen – Digitalisaatiolla vauhtia tehokkaampaan jätehuoltoon ja parempaan asiakaskokemukseen

LHJ Group on tehnyt tiivistä yhteistyötä HAMKin kanssa erityisesti vuodesta 2008, jolloin Forssassa käynnistyi kestävän kehityksen koulutusohjelma. Pääsimme alussa mukaan suunnittelemaan koulutusohjelman sisältöä ja pohtimaan mikä kierrätyksen ja jätehuollon näkökulmasta olisi kaikkein olennaisinta. Kiitos siitä HAMKille.

LHJ Groupin asiantuntijat ovat antanee vuosien varrella oman panoksensa opetukseen ja erilaisiin jätehuollon projekteihin. On hienoa, että olemme voineet hyödyntää alueella toimivaa koulutustoimijaa oman toiminnan kehitystyössä. Yhteistyön yhtenä vastineena LHJ on voinut rekrytoida opiskelijoiden joukosta useita loistavia työntekijöitä niin vakituisiin kuin määräaikaisiin työsuhteisiin.

Edistyksellisyys, kasvu ja kehittyminen ovat LHJ Groupin keskeisiä strategisia painopistealueita. Olemme luoneet Suomeen uusia valtakunnallisia kierrätysratkaisuja, joista esimerkiksi jätevoimalaitosten kuonien käsittelyprosessi ja kylmälaitteiden kierrätyslaitos ovat hyviä esimerkkejä. Frushin kaltaiset tapahtumat, jossa keskitytään tulevaan ja uuden innovointiin tukevat pyrkimyksiämme. Olemme aloittaneet jo tietyissä liiketoiminnoissa palveluprosessien digitalisointia ja olemme kiinnostuneita kehittämään palvelukokonaisuutta ja tuomaan esimerkiksi 24/7 palveluita asiakkaillemme. Uusien teknologioiden myötä uskomme lisäävämme kilpailukykyämme ja samalla resurssiviisaiden kierrätysratkaisujen tarjontaa. Näissä aiheissa toivomme uusia ideoita ja olemme valmiita kokeilemaan tai kehittämään yhteistyössä niitä eteenpäin.

Loimi-Hämeen Jätehuolto Oy (LHJ) on vuonna 1995 perustettu alueellinen 16 kunnan alueella toimiva jätehuoltoyhtiö. Yrityksen päätehtävä on huolehtia asumisen ja julkishallinnon yhdyskuntajätehuollosta omalla toimialueellaan.  LHJ:n yhteyteen on vuosien varrella kasvanut viiden yrityksen muodostama kiertotalouskonserni LHJ Group, jonka erityisosaamista ovat elektroniikan, sähköromun ja metallien kierrätys, tietoturvakäsittely, pilaantuneen maan ja teollisuusjätteen sekä jätevoimalaitosten pohjakuonien käsittely. Nämä toiminnot ovat valtakunnallisia ja tietyiltä osin myös kansainvälisiä.

 

Pasi Kaskinen
Markkinointipäällikkö
LHJ Group

 

18.9.2018

 

 

 

Blogi >>

Ohjelma >>

 

 

 

 

Posted by FRUSH in Blogikirjoitukset
Linda Fröberg-Niemi – Ilman kemiaa ei ole kiertotaloutta

Linda Fröberg-Niemi – Ilman kemiaa ei ole kiertotaloutta

Talouskasvu kytkeytyy yhä vahvemmin resurssitehokkuuteen ja puhtaisiin ratkaisuihin. Kiertotalous on materiaalien ja olemassa olevien resurssien tehokasta käyttöä luonnonvaroja säästäen. Teollisessa kiertotaloudessa suurin liiketaloudellinen potentiaali löytyy teollisuuden suurvolyymisista sivuvirroista sekä yritysten kyvystä muuttaa toimintamalleja lineaarisesta kiertäviin malleihin. Jalostamalla teollisuuden suurivolyymisiä sivuvirtoja läjittämisen sijaan saadaan käyttöön uusia raaka-aineita ja materiaaleja.

Kiertotalouteen siirtyminen edellyttää muutoksia teollisen tuotannon koko arvoketjussa aina tuotteen suunnittelusta uusiin liiketoiminta- ja markkinointimalleihin sekä kulutuskäyttäytymiseen saakka.

Materiaalivirtojen käsittely vaatii prosessikemian osaamista. Kemialla voidaan tunnistaa ja hallita sekä muuttaa aineen rakenne aina atomien tarkkuudella. Kemia on usein avainteknologia erottelu-, talteenotto ja jalostusteknologioissa, jotka ovat jo kehittyneet pitkälle.

Näin ollen kiertotalouden läpimurto edellyttää näiden teknologioiden käyttöönottoa teollisuuden suurivolyymisissa sivuvirroissa. Siirtymä vaatii toteutuakseen lisäksi uusia yritysten välisiä yhteistyömalleja, kannusteita ja regulaatiota hintakilpailun sijaan. Tärkeää on myös kuluttajien kulutuskäyttäytymisen, toimintatapojen ja arvojen muutos.

Kemian keskeinen asema kiertotalouden mahdollistavissa innovaatioissa unohtuu usein julkisessa kiertotalouskeskustelussa. Ilman kemiaa materiaaleja ei pystytä jalostamaan uudelleen käytettäväksi ja kiertotalouskin jäisi vain kierrätykseksi.

 

Linda Fröberg-Niemi

Liiketoiminnan kehityspäällikkö

Puhtaat ratkaisut, bio- ja kiertotalous

Turku Science Park Oy

 

29.8.2018

 

Blogi >>

Ohjelma >>

 

 

 

 

Posted by FRUSH in Blogikirjoitukset
Elina Hiltunen – Simppeliä matematiikkaa: tällä menolla resurssit maailmassa eivät riitä kasvavalle väestölle

Elina Hiltunen – Simppeliä matematiikkaa: tällä menolla resurssit maailmassa eivät riitä kasvavalle väestölle

Maailmassamme on meneillä monia suuria muutoksia, joita me futuristit kutsumme megatrendeiksi. Muutossuuntauksia on monia, mutta tässä blogipostauksessa käsittelen kolmea kiinnostavaa megatrendiä, jotka ynnättynä yhteen tuottavat suuria haasteita tulevaisuudellemme.

1. Maailman väkiluku kasvaa

Meitä on nyt yli 7,5 miljardia ihmistä maapallollamme.  Jotta tähän lukuun saisi hieman perspektiiviä, on hyvä kurkata hieman historiaan ja maapallon väkiluvun kehittymiseen. Se nimittäin on ollut huimaa! Vuonna 1804 maapalloamme asutti 1 miljardia ihmistä, kahteen miljardiin populaation määrä nousi vuonna 1927. Vuonna 1974 ihmisiä oli pallollamme 4 miljardia, ja 6 miljardin rajapyykki rikkoutui vuonna 1999. Ja nyt siis väkimäärämme on 2000-luvulla kasvanut 1,5 miljardilla.  YK:n ennusteen mukaan vuonna 2050 maapallolla olisi 9,8 miljardia ihmistä ja vuonna 2100 peräti 11,2 miljardia.

2. Globaali keskiluokka kasvaa, samoin kulutus

Pallomme väki on vaurastunut. Tämä on tietenkin hieno uutinen, erityisesti kun se tarkoittaa sitä, että köyhyys on vähentynyt huomattavasti maailmassa viimeisin vuosikymmenten aikana. Arvioiden mukaan 1990 luvulla erittäin köyhiä (alle 1,9 dollaria / päivässä tienaavia) maailmassa oli 35 %, vuonna 2013 luku oli enää noin  10%. Tosin täytyy sanoa, että vauraus ei ole jakautunut maailmassa tasaisesti. 1% maailman rikkaimmista omistaa noin puolet maailman varallisuudesta.

Vaurauden kasvu näkyy gloaalisti keskiluokan kasvussa. Erityisesti Aasiassa keskiluokan kasvulle on tehty huimia ennusteita. Vuonna 2009 globaaliin keskiluokkaan kuului noin 1,8 miljardia ihmistä ja ennusteen mukaan keskiluokan koko voisi kasvaa huimasti liki viiteen miljardiin vuoteen 2030 mennessä.

Vaurastuminen korreloi usein suoraan kulutuksen kasvuun. Ja kulutus on pallollamme- totta Mooses- kasvanut huimasti! Ylikulutuspäivää, eli päivää, jolloin olemme kuluttaneet maapallon vuodessa tuottamat uusiutuvat resurssit vietettiin tänä vuonna elokuun 2 päivä, mikä tarkoittaa, että kulutamme tulevaisuuden sukupolvilta resursseja huimalla vauhdilla. Globaalisti kotitalouksien kulutus on kasvanut noin nelinkertaiseksi 1960-luvusta. Suomalainen nykyihminen kuluttaa 11 kertaa enemmän kuin suomalainen 1900-luvun alussa.

3. llmastonmuutos

Lämpöennätykset paukkuvat, metsäpalot jylläävät, kuumuus uuvuttaa ihmisiä Euroopassa ja maailmalla. Ilmastonmuutos tuo mukanaan lisääntyviä sää-ääri-ilmiöitä; kuivuutta toisaalle, toisaalle huimia määriä sateita. Se nostaa meren pintaa,  sulattaa ikiroutaa (josta taas vapautuu lisää kasvihuonekaasuja, metaania) ja jäätiköitä, ja tekee monista nyt asutuista alueista asuinkelvottomia. Erityisesti Saharan eteläpuolella olevaa Afrikkaa ja sen ruokatuotantoa ilmastonmuutos tullee kurittamaan huimasti. Tämä taas tarkoittaa lisää nälänhätää, sairautta, kuolemaa ja ilmastopakolaisia. Suomalaisten on turha luulla olevansa niiden onnellisten joukossa, joita ilmastonmuutos hellii. Pidemmät kasvukaudet ja uudet merireitit ovat pieniä iloja siinä kokonaisvaltaisessa katastrofissa, missä Suomi- osana globaalia yhteisöä- on myös osallisena.

Edellä luettelin kolme megatrendiä. Kun jo trendit väestön kasvu, keskiluokan ja kulutuksen kasvu yhdistetään, huomaamme, että tulevaisuudessa meillä tulee olemaan haaste siitä, miten resurssimme riittävät kasvavalle ja yhä enemmän resursseja kuluttavalle väestölle. Ilmastonmuutos-megatrendi itsessään taas vähentää tästä kiusallisesta yhtälöstä arvokkaita resursseja pois. Miten siis takaamme sen, että tulevaisuuden ihmisille riittää ruokaa, puhdasta vettä,  vaatteita, asuntoja, autoja, polkupyöriä, lääkkeitä, hammasharjoja, tietokoneita, älypuhelimia tai muita tarpeellisia ja vähemmän tarpeellisia kulutushyödykkeitä, joita meillä ihmisillä on tapana hankkia? Vaikka teknologian kehittyminen –toivottavasti- tehostaakin resurssien käyttöä, yksi asia on selvää: ilman kierrättämisen tehostamista, materiaalien kuluttamisen vähentämistä ja resurssien tehokkaampaa käyttöä tulevaisuutemme näyttää aika synkältä.

 

Kirjoittaja Elina Hiltunen on futuristi ja tietokirjailija.

 

Blogi >>

Ohjelma >>

 

 

Posted by FRUSH in Blogikirjoitukset
Sirpa Pietikäinen – Resurssitehokas tulevaisuus

Sirpa Pietikäinen – Resurssitehokas tulevaisuus

Tulevaisuuden strategioiden hiomisen tulisi aina lähteä realistisista ennusteista. Reunaehdot määrittävät sitä, mihin meidän tulisi pyrkiä. Tästä näkökulmasta cleantechille ja siihen kiinteästi linkittyvälle resurssitehokkuudelle voi vain povata vahvaa kasvu-uraa: jo tällä hetkellä kulutamme 1,5 maapallon verran resursseja joka ikinen vuosi. Saman tahdin jatkuessa kuluttaisimme vuoteen 2050 tultaessa 4,5 maapallon verran luonnonresursseja.

Yrityksillä on käytössään monia sofistikoituneita työkaluja, joilla mitata asiakkaidensa toiveita ja mielihaluja. Tuotekehittelyä ohjaavat valistuneet arviot siitä, millaisia tulevaisuuden asiakkaan tarpeet saattaisivat olla. Hyvä johto analysoi tulevaisuuden trendit ja tuottaa tiedon pohjalta toimivat ratkaisut asiakkailleen. Resurssiniukkaan aikaan siirtyminen vaikuttaa väistämättä myös tulevaisuuden toiveisiin, preferensseihin ja tarpeisiin.

Resurssitehokkuuden keskeinen rooli Euroopan talouskasvun määrittäjänä on yksi tämän vuoden keskeisistä teemoista EU:ssa. Viime heinäkuussa täysistunnossa hyväksyttiin laatimani mietintö kiertotalouden askelmerkeistä ja komissio julkaisi pitkälti parlamentin toiveisiin perustuvan kiertotalouspaketin viime vuoden lopulla. Resurssitehokkuuden taloudellinen ja työllistävä vaikutus on merkittävä: jos pystymme parantamaan resurssitehokkuutta 30 prosentilla vuoteen 2030 mennessä, luo se Eurooppaan jopa kaksi miljoonaa uutta työpaikkaa ja kohentaa bruttokansantuotettamme prosentin. McKinsey arvioi, että resurssitehokkuuden täytäntöönpano loisi kuluttajille, yrityksille ja julkisyhteisöille jopa 600 miljardin euron säästöt.

Tuotannon ja toiminnan mallimme sekä niitä määrittävä lainsäädäntö ja toimintakulttuuri ovat syntyneet lineaarisen mallin tarpeisiin. Muutos ei tapahdu itsestään, se tarvitsee tuekseen uudenlaiset pelisäännöt. Uusien sääntöjen tulee tukea resurssitehokasta kiertotaloutta, jossa jätettä ei synny, vaan vanhat tuotteet ovat tuunattavissa, korjattavissa ja kierrätettävissä.

Valtaosaltaan resurssien tehokkaammassa käytössä on kysymys tuotesuunnittelusta ja materiaalivalinnoista. Avainroolissa on näitä koskevien sääntöjen muuttaminen. Tuotteen uudelleenkäyttämistä helpottamaan voitaisiin suunnitella esimerkiksi niin kutsuttu tuotepassi, josta löytyisi tiedot tuotteen sisältämistä eri materiaaleista ja mahdollisista vaarallisista aineista. Yksi keskeisistä tuotesuunnittelua koskevista lainsäädännöistä on EU:n ekosuunnitteludirektiivi, joka tulisi päivittää koskemaan kierrätettävyyteen liittyviä kriteereitä sekä laajentaa koskemaan suurinta osaa tuotteista.

Tuotesuunnittelua ja jätteiden kierrätystä koskevien sääntöjen muutoksen lisäksi keskeisiä ovat myös selkeät mittarit kehityksen seuraamiseksi, ympäristölle haitallisten tukien karsiminen, tutkimus- ja tuotekehityspanostus sekä resurssitehokkaiden ratkaisujen suosiminen julkisissa hankinnoissa.

Itse asiassa meillä suomalaisilla on hyvät mahdollisuudet luoda tällaista uutta kasvua – ja sitä kautta työpaikkoja ja verotuloja. Jo nyt meillä on äärimmäisen hyvää ja kilpailukykyistä osaamista juuri cleantechin ja biotalouden saralla. Eräiden arvioiden mukaan Suomi voisi jopa tuplata biotaloutensa arvon vuoteen 2030 tultaessa. Tämä vaatii kuitenkin tietoisen poliittisen panostuksen – erityisesti koulutuksen ja tutkimuksen puolella.

Sirpa Pietikäinen
Europarlamentaarikko

 

 

Blogi >>

Ohjelma >>

 

 

 

 

 

 

Posted by FRUSH in Blogikirjoitukset
Harri Mattila – Tulevaisuus on jo alkanut

Harri Mattila – Tulevaisuus on jo alkanut

Olen viimeisen kolmen vuoden ajan saanut perehtyä kiertotalouden etenemiseen eri yhteyksissä. On ollut lukuisa määrä alueellisia ja kansallisia seminaareja ja kokouksia sekä kansainvälisiä konferensseja, joissa talouden uutta rakennetta on pohdittu jokaisesta mahdollisesta näkökulmasta.

Kansainvälisistä tapahtumista viimeisimpinä pitää mainita Brysselissä maaliskuussa järjestetty laaja konferenssi, jossa katsottiin EU:n kiertotalousohjelman etenemistä sen ensimmäisen vuoden ajalta. Ja toinen mainitsemisen arvoinen on kesäkuun alussa Helsingissä järjestetty World Circular Economy Forum, jossa oli selkeästi ’tekemisen meininki’. Edellisessä tilaisuudessa oli noin 700 osallistujaa ja jälkimmäisessä yli kaksinkertainen määrä.

Ensimmäinen selkeä havainto kaikista kiertotalouden tilaisuuksista kertoo, että vähitellen alamme ymmärtää uuden talouden mullistavan maailman. Alussa – ja osin vieläkin – ihmiset ymmärsivät kiertotaloudella yksinkertaisesti jätteiden kierrättämistä ja ehkä kirpputorien kaltaista toimintaa. Molemmat kyllä ovat osa kiertotaloutta. Mutta vain osa. Kiertotalous lähtee jo eri tuotteiden ja palvelujen ideoinnista ja suunnittelusta. Maailman raaka-aine varannot eivät riitä menneen ajan kulutustottumuksiin. Jokaisessa suunnitteluprosessissa pitää ottaa huomioon tuotteiden ja materiaalien elinkaari kokonaisuudessaan.

Kun suunnitellaan uusi kahvikuppi, suunnittelijan pitää pohtia, mitä se kuppi tekee tai mihin sen materiaali käytetään, kun se ei enää palvele kahvinjuojaa. Kun suunnitellaan tiestöä, parkkipaikkoja, katuverkkoa ja kulkuneuvoja, suunnittelijoiden pitää pohtia, miten maailma ja ihmisten elintavat muuttuvat, kun auton omistamisen sijaan halutaankin ostaa vain se matka paikasta A paikkaan B.

Toinen selkeä havainto on muutoksen nopeus. Maailma menee huikeaa vauhtia kohti uutta talousajattelua. On itse asiassa aika hämmästyttävää, kuinka myöhään kiertotalouteen on herätty. Maailman raaka-ainevarantojen niukkuudesta on puhuttu jo vuosikymmeniä, väestönkasvu on ollut tiedossa ja kaatopaikat ovat pullistelleet kaikkialla.

Nyt, kun talousajattelun muutos on käynnistynyt, vauhti vain kiihtyy.

Suomi haluaa World Circular Economy Forumissa kuultujen puheiden mukaan olla maailman ykkönen kiertotalouden omaksumisessa. Jos näin todella halutaan, meidän kaikkien on toimittava. Nyt. Ykköseksi pyrkiviä on runsaasti. Eikä ihme, sillä kyse on kokonaan uudesta taloudesta – siis miljardeista ja taas miljardeista euroista, dollareista, jeneistä ja ruplista.

Muutos lähtee siis ideoista ja suunnittelusta. FRUSH-tapahtuma on yksi työkalu suomalaisen kiertotalouden edistämisessä. Lokakuun 11.-12. päivinä HAMK:n Forssan kampuksella on mahdollisuus esitellä oma ideansa, omaa osaamistaan tai jo valmista kasvuyritystään rahoittajille, muille startupeille, tutkijoille ja muille asiantuntijoille. Tapahtuman tarkoituksena on kiihdyttää Suomen tietä kohti kestävää taloutta.

Talouden uusi tulevaisuus on jo alkanut. Uudet ideat ja nopeus ovat nyt ratkaisevia. Rohkeasti liikkeelle ja verkottumaan!

Harri Mattila
Dosentti, TkT
tutkijayliopettaja, HAMK, Biotalouden tutkimusyksikkö

 

 

 

Blogi >>

Ohjelma >>

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Posted by FRUSH in Blogikirjoitukset