Elina Hiltunen – Simppeliä matematiikkaa: tällä menolla resurssit maailmassa eivät riitä kasvavalle väestölle

Maailmassamme on meneillä monia suuria muutoksia, joita me futuristit kutsumme megatrendeiksi. Muutossuuntauksia on monia, mutta tässä blogipostauksessa käsittelen kolmea kiinnostavaa megatrendiä, jotka ynnättynä yhteen tuottavat suuria haasteita tulevaisuudellemme.

1. Maailman väkiluku kasvaa

Meitä on nyt yli 7,5 miljardia ihmistä maapallollamme.  Jotta tähän lukuun saisi hieman perspektiiviä, on hyvä kurkata hieman historiaan ja maapallon väkiluvun kehittymiseen. Se nimittäin on ollut huimaa! Vuonna 1804 maapalloamme asutti 1 miljardia ihmistä, kahteen miljardiin populaation määrä nousi vuonna 1927. Vuonna 1974 ihmisiä oli pallollamme 4 miljardia, ja 6 miljardin rajapyykki rikkoutui vuonna 1999. Ja nyt siis väkimäärämme on 2000-luvulla kasvanut 1,5 miljardilla.  YK:n ennusteen mukaan vuonna 2050 maapallolla olisi 9,8 miljardia ihmistä ja vuonna 2100 peräti 11,2 miljardia.

2. Globaali keskiluokka kasvaa, samoin kulutus

Pallomme väki on vaurastunut. Tämä on tietenkin hieno uutinen, erityisesti kun se tarkoittaa sitä, että köyhyys on vähentynyt huomattavasti maailmassa viimeisin vuosikymmenten aikana. Arvioiden mukaan 1990 luvulla erittäin köyhiä (alle 1,9 dollaria / päivässä tienaavia) maailmassa oli 35 %, vuonna 2013 luku oli enää noin  10%. Tosin täytyy sanoa, että vauraus ei ole jakautunut maailmassa tasaisesti. 1% maailman rikkaimmista omistaa noin puolet maailman varallisuudesta.

Vaurauden kasvu näkyy gloaalisti keskiluokan kasvussa. Erityisesti Aasiassa keskiluokan kasvulle on tehty huimia ennusteita. Vuonna 2009 globaaliin keskiluokkaan kuului noin 1,8 miljardia ihmistä ja ennusteen mukaan keskiluokan koko voisi kasvaa huimasti liki viiteen miljardiin vuoteen 2030 mennessä.

Vaurastuminen korreloi usein suoraan kulutuksen kasvuun. Ja kulutus on pallollamme- totta Mooses- kasvanut huimasti! Ylikulutuspäivää, eli päivää, jolloin olemme kuluttaneet maapallon vuodessa tuottamat uusiutuvat resurssit vietettiin tänä vuonna elokuun 2 päivä, mikä tarkoittaa, että kulutamme tulevaisuuden sukupolvilta resursseja huimalla vauhdilla. Globaalisti kotitalouksien kulutus on kasvanut noin nelinkertaiseksi 1960-luvusta. Suomalainen nykyihminen kuluttaa 11 kertaa enemmän kuin suomalainen 1900-luvun alussa.

3. llmastonmuutos

Lämpöennätykset paukkuvat, metsäpalot jylläävät, kuumuus uuvuttaa ihmisiä Euroopassa ja maailmalla. Ilmastonmuutos tuo mukanaan lisääntyviä sää-ääri-ilmiöitä; kuivuutta toisaalle, toisaalle huimia määriä sateita. Se nostaa meren pintaa,  sulattaa ikiroutaa (josta taas vapautuu lisää kasvihuonekaasuja, metaania) ja jäätiköitä, ja tekee monista nyt asutuista alueista asuinkelvottomia. Erityisesti Saharan eteläpuolella olevaa Afrikkaa ja sen ruokatuotantoa ilmastonmuutos tullee kurittamaan huimasti. Tämä taas tarkoittaa lisää nälänhätää, sairautta, kuolemaa ja ilmastopakolaisia. Suomalaisten on turha luulla olevansa niiden onnellisten joukossa, joita ilmastonmuutos hellii. Pidemmät kasvukaudet ja uudet merireitit ovat pieniä iloja siinä kokonaisvaltaisessa katastrofissa, missä Suomi- osana globaalia yhteisöä- on myös osallisena.

Edellä luettelin kolme megatrendiä. Kun jo trendit väestön kasvu, keskiluokan ja kulutuksen kasvu yhdistetään, huomaamme, että tulevaisuudessa meillä tulee olemaan haaste siitä, miten resurssimme riittävät kasvavalle ja yhä enemmän resursseja kuluttavalle väestölle. Ilmastonmuutos-megatrendi itsessään taas vähentää tästä kiusallisesta yhtälöstä arvokkaita resursseja pois. Miten siis takaamme sen, että tulevaisuuden ihmisille riittää ruokaa, puhdasta vettä,  vaatteita, asuntoja, autoja, polkupyöriä, lääkkeitä, hammasharjoja, tietokoneita, älypuhelimia tai muita tarpeellisia ja vähemmän tarpeellisia kulutushyödykkeitä, joita meillä ihmisillä on tapana hankkia? Vaikka teknologian kehittyminen –toivottavasti- tehostaakin resurssien käyttöä, yksi asia on selvää: ilman kierrättämisen tehostamista, materiaalien kuluttamisen vähentämistä ja resurssien tehokkaampaa käyttöä tulevaisuutemme näyttää aika synkältä.

 

Kirjoittaja Elina Hiltunen on futuristi ja tietokirjailija.

 

Blogi >>

Ohjelma >>