Pikamuodilla on iso hiilijalanjälki – tekstiilien kiertotalous on tulevaisuutta!

Meillä Forssan seudulla puhuttiin ”järkivihreydestä” jo ennen kuin ilmastonmuutoksen pysäyttämisestä ja luonnonvarojen säästämisestä tuli kaikkien asia. Forssassa ympäristöystävällisyys on käytännöllistä: se pohjaa kiertotalouden uusiin, teollisiin innovaatioihin – materiaalien kiertoon ja puhtaisiin ratkaisuihin, jotka parantavat ympäristön tilaa. Meillä on pitkään ymmärretty, että resurssitehokkuus on myös taloudellisesti järkevää.

Resurssiviisas ja kestävää hyvinvointia luova kaupunki rakentuu kolmen tavoitteen varaan: ei ylikulutusta, ei jätettä, ei ilmastopäästöjä. Tätä kohti kuljemme!

Yksi kiinnostava, vielä melko tutkimaton tie on tekstiilien kiertotaloudessa. Forssa, ”Tyykikylä”, syntyi tekstiiliteollisuudesta jo 1847. Kuten Forssalle, tekstiiliteollisuus oli tärkeä elinkeino koko Suomelle 1800-luvulta aina 1900-luvun loppupuolelle saakka. Halpatuonnin lisääntyessä ja työvoimavaltaisen tekstiiliteollisuuden siirtyessä halvempien työvoimakustannusten maahan, ala kuihtui lähes kokonaan Suomessa.

Juuri kun luulimme, että tekstiiliteollisuus kuoli Suomesta, ala onkin täynnä äärimmäisen mielenkiintoisia uusi tarinoita. Suomalaiseen tekstiiliteollisuuteen on syntynyt hienoja kasvuyrityksiä ja edistyksellistä kiertotalousosaamista.

Pikamuodilla on iso hiilijalanjälki. Tekstiiliteollisuus aiheuttaa päästöjä jopa enemmän kuin lento- ja laivaliikenne yhteensä. Vaatteiden käyttökertojen määrä on häpeällisen pieni. Suomessakin syntyy arviolta 70-100 miljoonaa kiloa tekstiilijätettä vuodessa. Pikamuoti ja tekstiilijäte ovat globaali ongelma ja ympäristötietoisuuden kasvu haastaa alaa innovoimaan uutta.

Ei tekstiiliteollisuutta voi tilanteesta yksin syyttää. Kuluttajat tekevät ratkaisut. Hyvä neuvo jokaiselle voisikin olla; hanki vaate vain, jos voit kuvitella käyttäväsi sitä vähintään 300 kertaa! Vaateteollisuuden hiilidioksidipäästöt vähenisivät yli 40 prosenttia, jos ihmiset käyttäisivät vaatteitaan kaksi kertaa nykyistä pidempään.

Suomalaiselle vastuulliselle ja innovatiiviselle tekstiiliosaamiselle on hurjasti kysyntää nyt ja tulevaisuudessa. Tekstiilien kiertotalous luo uusia mahdollisuuksia. EU edellyttää tekstiilien erilliskeräyksen järjestämistä myös Suomessa vuodesta 2025. Se on hyvä askel, mutta vasta alku. Kysymys kuuluu: mistä saamme lisää hyödyntäjiä ja loppukäyttäjiä kierrätetylle materiaalille? Tällä hetkellä noin 80 prosenttia vanhoista tekstiileistä menee polttoon.

Suomessa kehitetään tekstiilialan innovaatioita, jotka tarjoavat huimia mahdollisuuksia muun muassa ekologisempien tekstiilikuitujen tuotantoon sekä tekstiilien kierrätykseen. Miltä kuulostaisi kangas, joka on valmistettu puuvillapohjaisesta tekstiilijätteestä? Tai 100-prosenttisesti kierrätetty kangas, jonka materiaalia varten osa on kierrätetty kuluttajien loppuun käyttämistä ja pois heittämistä tekstiileistä? Vertaansa hakee suomalainen puupohjainen kangas, joka on tuotettu paperisellusta ilman liuottamista tai haitallisia kemikaaleja.

Isot vaatejätit panostavat yhä enemmän kestävien materiaalien kehittämiseen ja poistotekstiilien kierrätykseen. Suomestakin löytyy jo vaatelainaamoja, ja lapsiperheiden klassikko Reima testaa haalareiden myymistä palveluna kuukausimaksulla. Yhteisöllisen vaatekaapin ajatus ei ole kaukaa haettu. Toivottavasti nämä ajatukset saavat kunnolla tuulta alleen ja inspiroivat muitakin!

Tekstiilialan koko tuotantoketju on saatava kestävämmäksi. Hiilineutraalin tekstiilialan tiekarttaa tehdään parhaillaan ja se luo erinomaisen raamin päätöksenteonkin tueksi. Ala innovoi jo uutta, mutta kuluttajat toimivat ratkaisijoina ostoskäytöksellään. Suomalaisessa tekstiiliteollisuudessa on paljon mahdollisuuksia. Tyykikylä voi kiertotalouden edelläkävijänä tehdä paluun!

Kirjoittaja

Sanni Grahn-Laasonen
Kirjoittaja on forssalainen kansanedustaja ja kuntapäättäjä (kok)

Lue myös