Kiertotaloudesta ratkaisu ilmastonmuutokseen ja resurssien ylikulutukseen

Ilmastonmuutos ilmiönä on kiihtyvä, systeeminen, vaikeasti ennustettava ja siksi riskialtis. Ilmastonmuutos kiihtyy eksponentiaalisesti. Siksi hiukan paremmat teot väärällä konseptilla eivät auta, vaan kyse on sellaisista ratkaisuista, jotka vastaavat koko kestävyyshaasteeseen. Tarvitsemme paradigman muutosta. Mitä pidemmälle ratkaisua lykkäämme, sitä nopeampia ja rajumpia toimia tarvitaan ja sitä suurempia ovat haitoista aiheutuvat kustannukset. Ilmastonmuutoksen lisäksi emme voi emmekä saa unohtaa luonnon monimuotoisuuden rapistumista, joka voi olla jopa ilmastonmuutosta vakavampi riski.  

Resurssien käyttö kasvaa jatkuvasti. Maailmassa on entistä enemmän ihmisiä, joilla on koko ajan suhteellisesti enemmän käytettävissä olevaa tuloa, eli mahdollisuutta hankkia talo täyteen tavaroita jatkuvasti kasvavasta tuotevalikoimasta. Samalla tuotteiden käyttöiät lyhenevät koko ajan joko keinotekoisella vanhentamisella, muotisesonkien vaihtuessa tai teknologian uusiutuessa. Yhtälö on maapallon resurssien kannalta kestämätön. 

Ilmastonmuutoksen ja resurssien ylikulutuksen kannalta meillä on hyviä uutisia. Maailmassa on paljon haasteita, jotka tulevat yllättäen emmekä tiedä, mitä niille pitäisi tehdä. Kiertotalouden, ilmastonmuutoksen ja luonnon monimuotoisuushaasteen osalta tiedämme haasteen. Miten loistavaa onkaan, että voimme rakentaa ratkaisuja tiedon pohjalta.

Tällä hetkellä kulutamme 1,5 maapallon verran resursseja joka vuosi. Ennusteiden mukaan raaka-aineiden kysyntä kolminkertaistuu maailmanlaajuisesti vuoteen 2050 mennessä. 

Resurssitehokkuus on tärkein ilmastonmuutoksen ratkaisija. Käyttöön tulee ottaa ”kymppikerroin”: sama tuotanto ja hyvinvointi kymmenyksellä nykyisistä resursseista, kymmenyksellä nykyisistä päästöistä. Vasta sitten olisi kunnianhimo tarpeeksi korkealle, että sillä olisi todellista merkitystä ilmastonmuutoksen hidastamiseksi.

Suunnitellaan jäte pois

Kiertotaloudessa on kyse siitä, että suunnitellaan jäte tuotteista ja toiminnoista pois. Kaikki uudet laitteet ja tavarat tulisi suunnitella niin, ettei niiden käytöstä synny jätettä, vaan edelleen kierrätettävää materiaalia. Uusiutumattomat materiaalit tulisi pysyä mahdollisimman pitkään siinä käytössä, mihin ne on otettu, tai ne tulee saattaa arvokkaampaan tai pitempiaikaisempaan käyttöön. Kiertoon menevät kallisarvoiset raaka-aineet tulee säilyttää korkeantasoisena kierrosta toiseen, kuten tällä hetkellä panttipullojen osalta tehdään. Uusia raaka-aineita tulee käyttää vain, kun tarjolla ei ole kierrätettyjä materiaaleja. 

Tämä on ympäristö- ja ilmastopolitiikan lisäksi taloudellisesti järkevää. Kilpailu niukentuvista resursseista vain kiihtyy ja voittaja on se, joka osaa tehdä vähemmästä enemmän. Rakennusten energiatehokkuudessa ja kiertotalouden periaatteiden soveltamisessa rakentamiseen on mahdollisuus paitsi ympäristöjalanjäljen pienentämiseen ja asukkaiden terveyden ja hyvinvoinnin parantamiseen, myös rakennusalan taloudellisen kilpailukyvyn parantamiseen. 

Samaan aikaan talouden rakenteen pitää muuttua tukemaan kiertotaloutta. Kaikesta mahdollisesta on luotava vuokrattavaa, lainattavaa, jaettavaa. Hyviä malleja on jo kehitetty toimistojen kalusteista, valaistuksesta, mattohuollosta ja tulostimien mustekaseteista vuokrattaviin rakennuskoneisiin. Kehitettävissä on vastaavia palveluita ja vuokra-alustoja myös kotitalouksille. Esimerkiksi ruohonleikkurin voi vuokrata tai omistaa naapureiden kanssa yhdessä.

EU:n uusi kiertotalouden toimintasuunnitelma

Komissio julkaisi joulukuussa 2019 suunnitelmansa Euroopan vihreän kehityksen ohjelmaksi, EU:n uudeksi kasvustrategiaksi. Sen tavoitteena on parantaa elämänlaatua ja tehdä EU:sta oikeudenmukainen ja vauras yhteiskunta, jonka talous on moderni, resurssitehokas ja kilpailukykyinen. Euroopan vihreän kehityksen ohjelmassa vahvistetaan komission tavoite tehdä Euroopasta ensimmäinen ilmastoneutraali maanosa vuoteen 2050 mennessä.

Ohjelmassa keskitytään erityisesti seitsemään osa-alueeseen: puhdas energia, kestävä teollisuus, rakentaminen ja kunnostaminen, kestävä liikkuvuus, luonnon monimuotoisuus, kestävä ruokajärjestelmä ja ympäristön pilaantumisen torjunta. 

Osana vihreän kehityksen ohjelmaa komissio esitteli maaliskuussa uuden kiertotalouden toimintasuunnitelman. Toimintasuunnitelmalla tähdätään resurssien kestävään käyttöön, erityisesti paljon resursseja käyttävillä aloilla, kuten rakentaminen ja tekstiilit. Uusi toimintasuunnitelma sisältää aloitteita tuotteiden koko elinkaaren varrelle – suunnittelusta tuotantoon, kulutukseen ja materiaalien uudelleenkäyttöön. 

Tulevina vuosina tullaan paneutumaan kestävään tuotepolitiikkaan laajentamalla EU:n ekosuunnitteludirektiiviä ja ottamalla mahdollisesti käyttöön sähköiset tuotepassit. Mielestäni se tulisi laajentaa kattamaan kaikki EU:n markkinoilla olevat tuotteet ja pakkaukset. 

Lisäksi on odotettavissa strategiat tekstiileille ja kestävälle rakentamiselle, joilla molemmilla on suuri potentiaali resurssien käytön tehostamisessa ja päästöjen vähentämisessä.

Tekstiilien kulutus kasvaa ja yksittäisen vaatteen käyttökerrat laskevat. Vuodesta 2000 vuoteen 2015 vaatteiden myynti on kaksinkertaistunut. Tekstiiliteollisuus kuluttaa paljon resursseja, tuottaa valtavasti päästöjä ja tekstiilien kautta meriin päätyy paljon mikromuoveja. Kestävät tekstiilit ovat pitkäikäisiä, helposti korjattavia ja lopulta kierrätettäviä. Tavoitteena pitäisi olla tekstiilien kuitukierrätys ja suljettu kierto, niin että jätettä ei syntyisi, vaan materiaali uudelleenkäytettäisiin uusiin tuotteisiin. Tämän lisäksi meidän tulisi luopua haitallisia aineita ja mikrokuituja päästävien materiaalien käytöstä.

Rakennusten käytön ja rakentamisen osuus EU:n energian loppukäytöstä on 40 prosenttia ja hiilidioksidipäästöistä 36 prosenttia. Noin puolet kaikesta EU:ssa louhitusta materiaalista kuluu rakennuksiin, vedenkäytöstä rakennukset vastaavat kolmasosasta. Samaan aikaan, merkittävä osa kaupunkialueiden jätemäärästä syntyy rakentamisesta, ja remontti- ja purkutöistä. Kyse ei ole vähäpätöisestä asiasta. Kestävää rakentamista on koko elinkaari arkkitehtisuunnittelusta, rakennesuunnittelusta ja muusta suunnittelusta rakentamiseen ja materiaalivalintoihin, osien uudelleenkäytön, käytön, mukauttamisen ja peruskorjauksen sekä viimein purun. Tarvitsemme modulaarista ajattelutapaa. Siinä rakennukset koostuvat moduuleista, osista, jotka ovat kunnostettavissa, siirreltävissä ja purkamisen jälkeen paranneltuina uudelleenkäytettävissä. Näin rakennuksista saataisiin myös kätevästi uusiin käyttötarpeisiin mukautettavia.   

Komissio julkaisi toukokuussa odotetun Pellolta pöytään, farm to fork, -strategian, jonka tavoitteena on rakentaa EU:n ruokajärjestelmästä entistä oikeudenmukaisempi, ympäristöystävällisempi ja kansalaisten terveyttä edistävä. Pellolta pöytään -strategiassa pyritään ottamaan huomioon koko ruokajärjestelmä, mutta erityistä huomiota kiinnitetään ympäristö- ja ilmastovaikutuksiin, ruokajärjestelmän häiriönsietokykyyn, tuottajien oikeudenmukaisiin korvauksiin, reiluun kauppaan sekä EU:n kilpailukykyyn. Tavoitteena on turvata terveellinen, ravitseva, kohtuuhintainen ja kestävä ruoka eurooppalaisille. Strategiassa asetetaan EU-tason tavoitteet lisätä luomuviljelyä 25 prosenttiin maatalousmaasta, vähentää kemiallisten torjunta-aineiden käyttöä ja riskiä 50 prosenttia, vähentää lannoitteiden käyttöä 20 prosenttia, vähentää mikronilääkkeiden, kuten antibioottien, myyntiä puoleen, sekä puolittaa kuluttajien ja vähittäiskaupan ruokahävikki vuoteen 2030 mennessä. Pellolta pöytään -strategia on tärkeä osoitus ruokajärjestelmien tärkeydestä, mutta yksinään riittämätön, jos sen päätökset eivät heijastu tulevaan yhteisen maatalouspolitiikan uudistukseen ja monivuotiseen rahoituskehykseen.

Elektroniikan osalta on suunnitteilla right-to-repair, eli oikeus korjata aloite. Olen myös esittänyt, että elektroniikan keinotekoinen vanhentaminen tulisi kriminalisoida EU:ssa.

Näiden lisäksi toimintasuunnitelma koskee myös koskemaan mm. akkuja, ruokaa, vettä, romuautoja sekä mikromuoveja.

Niin Suomessa, Euroopassa kuin maailmallakin otetaan julkista velkaa enemmän kuin koskaan. Koronakriisin vaikutuksista selviämiseksi on perustettu muun muassa 540 miljardin hätäpaketti, mukaan lukien 240 miljardin hätälainoitus Euroopan vakausmekanismista EVM:stä tukea tarvitseville jäsenvaltioille erityisesti terveyssektorin investointeihin, 200 miljardin euron investointiohjelma Euroopan investointipankin kautta pk-yrityksille ja 100 miljardin euron SURE-rahasto väliaikaisiin työllisyysvakuustoimiin.  

Koronakriisin hoitamiseen tarkoitettu paketti on kaikin puolin ennennäkemätön. Suunnittelun alla on erityinen jälleenrakennusrahasto, joka nostaisi tukipakettia entisestään. Jaossa on siis ennätysmäärä rahaa. Tämä on myös mahdollisuus. 

Voimme valita, laitammeko biljoonat vanhan, kestämättömän teknologian ja saastuttavan tuotannon tukemiseen vai vihreän talouden edistämiseen. Siirtymä hiilineutraaliin yhteiskuntaan edellyttää komission arvioiden mukaan 260 miljardin vuotuisia investointeja. Talouden elvytykseen on jo nyt käytetty kymmenkertaisesti enemmän. 


Komission esitys:
https://eur-lex.europa.eu/legal-content/FI/TXT/HTML/?uri=CELEX:52020DC0098&from=EN 

Lista kaikista aloitteista ja niiden aikatauluista (englanniksi): https://ec.europa.eu/environment/circular-economy/pdf/new_circular_economy_action_plan_annex.pdf 

Euroopan parlamentin päätöslauselma (Varjoraportööri: Pietikäinen)

Kirjoittaja

Sirpa Pietikäinen
Europarlamentaarikko

Lue myös