Kiertotalous kestävän kehityksen agendalla

Sanna Marinin hallitus antoi lokakuussa selontekonsa siitä, miten kestävän kehityksen globaalia Agenda2030-ohjelmaa toimeenpannaan Suomessa. YK:ssa vuonna 2015 sovitussa toimintaohjelmassa sitouduttiin seitsemääntoista tavoitteeseen, jotka tähtäävät köyhyyden poistamiseen sekä kestävään kehitykseen, jossa otetaan ympäristö, talous ja ihminen tasavertaisesti huomioon.

Agenda2030 vaikutti vahvasti jo eduskuntavaalien jälkeen 2019 solmittuun hallitusohjelmaan, ja selonteossa viitataankin laajasti sen mukaisesti käynnistettyihin toimiin. Kestävän kehityksen tavoitteista erityisesti numero 12 evästää kiertotalouteen velvoittaessaan varmistamaan kulutus- ja tuotantotapojen kestävyyden.

Nykytilasta todetaan resurssitehokkuuden Suomessa kasvaneen, mutta raaka-aineiden käyttö on edelleen runsasta ja materiaalijalanjälkemme henkeä kohti noin 29 tonnia. Yhdyskuntajätteen määrä on pysynyt EU:n keskiarvon alapuolella. Tavoitteiden näissä pitää jatkuvasti kiristyä, mitä unionin normiston ohella vauhdittaa kansallinen kestävän kulutuksen ja tuotannon ohjelma (KULTU).

Tämän vuoden loppuun mennessä valmistuu uusi kiertotalouden edistämisohjelma, jossa asetetaan tavoitteet ja mittarit, määritellään tarvittavat toimet ja varataan resurssit kiertotalouden edistämiseksi ja systeemisen muutoksen aikaansaamiseksi. Siitä tulee lähivuosille toivottavasti myös kansalaismielipiteisiin saakka vaikuttava kiertotalouden katekismus.

Kiertotalouden investointien vauhdittamiseksi työ- ja elinkeinoministeriö myöntää yrityksille avustusta innovatiivisiin kiertotalousratkaisuihin. Marinin hallitus tähtää kestävän kehityksen verouudistukseen, johon kuuluu myös kiertotalouden edistäminen ja päästöihin perustuvan kulutusverotuksen selvittäminen.

Jätelainsäädännön uudistuksessa tavoitteena ja paikallistasonkin velvoitteena on vähentää jätteen määrää, lisätä uudelleenkäyttö ja kierrätystä. Muovin kulutuksen vähentämiseksi ja kierrätyksen vahvistamiseksi toteutetaan laadittua kansallista muovitiekarttaa.

Yksi vaikuttavimmista keinoista varmistaa kulutus- ja tuotantotapojen kestävyyttä on lisätä julkisten hankintojen vastuullisuutta. Innovatiiviset valtion ja kuntien hankinnat ovat keino edistää sosiaalisten, ilmasto- ja kestävän kehityksen (kuten kiertotalous ja hiilineutraalisuus) sekä työllisyystavoitteiden toteutumista. Syyskuussa julkaistu Suomen ensimmäinen julkisten hankintojen strategia vastaa näihin odotuksiin.

Hallituksen tavoitteena on puolittaa ruokahävikki vuoteen 2030 mennessä, ja kuntatasolla pitää tähdätä nopeampaakin aikatauluun. Maa- ja metsätalousministeriö valmistelee lisäksi kansallista ilmastoruokaohjelmaa, jonka tarkoituksena on ruoan ilmastojalanjäljen pienentäminen tuotannon ja kulutuksen kaikissa vaiheissa.

Arjessa kuluttajien ratkaisut ovat avainasemassa. Hyvät aikeet lainsäädännössä ja ohjelmissa eivät riitä, vaan niiden pitää muuttua todeksi jokapäiväisessä elämässämme. Meitä kaikkia tarvitaan varmistamaan kulutus- ja tuotantotapojen kestävyys.

Kirjoittaja

Johannes Koskinen
Kansanedustaja (SD)
Valtiovarainvaliokunnan pj

Lue myös

Translate »