Sonja Lahtinen: Lainkuuliaisista laiskureista luoviksi ratkaisijoiksi – yritykset vauhdittamassa kestävyyden transitioita

Kestävyyden haasteiden, kuten ilmastonmuutoksen tai resurssiniukkuuden ratkaisemiseksi tarvitaan perustavanlaatuisia muutoksia yhteiskunnan ajattelu-, organisointi-, ja toimintatavoissa. Näiden muutosten kautta yhteiskunnat tavoittelevat siirtymistä uudenlaisiin ekologisesti, taloudellisesti ja sosiaalisesti kestävämpiin tuotanto- ja kulutustapoihin. Näitä siirtymiä kutsutaan kestävyyden transitioiksi ja niistä ajankohtaisia esimerkkejä ovat siirtyminen kiertotalouteen, sähköautoihin tai uusiutuviin energiamuotoihin.

Yritysten rooli kestävyyden transitioiden edistämisessä on keskeinen, mutta vasta aniharvan yrityksen toiminnan ytimessä. Keskeisen tästä roolista tekevät yritysten merkittävä yhteiskunnallinen ja globaali asema sekä huomattavat resurssit, kuten taloudellinen pääoma. Yrityksille kiinnostavan tästä roolista tekee uudenlainen tapa asemoitua markkinoilla suhteessa markkinamuutoksiin ja kilpailijoihin. Vaikka juhlapuheiden paljoudesta voisi päätellä toisin, enemmistö yrityksistä toteuttaa yritysvastuutaan yhä lakisääteisestä velvollisuudesta käsin, ennemmin kuin strategisesta näkemyksestä ja aidosta halusta ratkoa kestävyyden kiperimpiä ongelmia.

Puheenvuoroni tarjoaa näkökulmia siihen, miten yritykset voivat uudelleenkehystää roolinsa suhteessa kestävyyteen. Kehystäminen sosiaalisena prosessina selittää tapaamme nähdä maailma ja itsemme sen osana. Uudelleenkehystämistä voidaan soveltaa mekanismina monissa eri tilanteissa, mutta väitöstutkimukseni määrittelee sille kolme keskeistä aluetta: strategia, johtaminen ja yhteisluominen. Näillä osa-alueilla uudelleenkehystämisellä etsitään vaihtoehtoisia ongelmanmäärittelyjä ja luovia toimintatapoja sekä uusia tapoja nähdä yritysten rooli yhteiskunnassa. Tämän päivän toimintaympäristön murroksessa yritysten roolin uudelleenkehystäminen synnyttää kestäviä hyötyjä niin liiketoiminnalle, ympäröivälle yhteiskunnalle kuin ympäristölle laajemminkin. Tutkimukseen perustuva puheenvuoroni on osa sitä vilkasta keskustelua kestävistä toimintatavoista ja kiertotaloudesta, jonka ympärille Frush rakentuu.